Olen ikka veel elus…./ Olen vieläkin elossa….

…lihtsalt annan teada, et ma pole tegelikult kuhugi kadunud.  Tundub, et mu ööpäevad on lihtsalt lühemaks jäänud pärast seda, kui leidsin sellise lehekülje www.tribesports.com  

Käsitööks polegi enam aega leidnud, see on asendunud hetkel kerge liikumis-sõltuvusega.

Seega käin tööl, liigutan ennast, loen (tegelikult just täna lõpetasin) Stephen King’i “Uinu, uinu, lemmikini”  (originaal “Pet semetary”).  Mõnus unejutt.  😀   Jalgrattasõidu õppisin ka uuesti selgeks, pärast 25-aastast pausi.   😀

Kui mind otsida lehelt www.endomondo.com (nimega  anxy Daah) saab aimu, miks ma siia ei kirjuta ja miks ma midagi uut pole valmis kudunud vahepeal.  Pilvine Pühapäev (Cloudy Sunday raverly’s) lebab kurvalt laual ja ootab ühele varrukaaugule kanti ja suurt-paksu kaelust. 

Lisaks kõigele otsustasin kurgutõbe põdeda… Läheb 5. päev.  Söön peamisels väga pehmeks keedetud köögivilju/juurikaid, jogurteid ja muud kraami, mida saab enam-vähem neelata.   Ei ole hea tunne, loodan, et ehk hakkab varsti paremaks minema.

Neljapäeval käis Poja kooliga tutvust tegemas.  Ei olnudki hirmus, lubati sinna kunagi veel minna.  😀  Sügisest eelkooli.

Esmaspäeval töövaba päev.  Lähen Neiuga hambaid ülevaatama linna.  Ja seejärel kavatseme seda naiste päeva shoppamisega täita.  🙂

Paar pilti ka, mis täna tehtud.

Sinililled kõnniringi servas

Ja vahel tulevad vanad head ajad meelde, siis tuleb küpsetada midagi maitsvat sealt vanadest aegadest…

kohupiimapallid 

Neid sai tehtud pisike (2 liitrine) kausi täis.  Kes ära sööb?  Pole hullu, varsti tuleb H siia.  😀

Niipalju siis minu tegemistest.  Vähemalt ei pea nüüd keegi muretsema, et ma kadunud olen.  🙂

Lisaks üllatas mind täna fakt, et blogis on üle 90 külastuse, aga külastajaid ainult 6.  Ei tea, kas ppeaks muretsema ? 

Olge rõõmsad ja minge õue!!!

Teie, kevadiselt kiirustav, Mina.

***************************************************************

….ilmoitan vain ,etten ole todellakaan mennyt mihinkään.  Näyttää vaan siltä, että mun vuorokaudet on tullut lyhyemmäksi sen jälkeen, kun löysin tämän sivun www.tribesports.com

Käsityöt en ole tehnyt, sen sijaan harrastan ennemän liikuntaa.

Näin, käyn töissä, liikun ja luen myös.  Tänä aamuna tuli luetuksi Stephen Kingin kirjan “Uinu, uinu, lemmikini”  (alkuperäinen “Pet semetary”)

Kiva iltasatu!  😉

Pyöräilyn opin myös uudelleen, 25 vuoden tauon jälkeen. : D

Jos kiinnostaa, että miksi en ole tähän kirjoittanut enkä olekaan neulonut mitään uutta, sit saa etsi mut sivulta www.endomondo.com nimellä anxy Daah.

Pöydällä makaa valitettavasti vieläkin Cloudy Sunday, odottamassa koska neulon sille toisen hihansuun ja ison, paksun kauluksen.

Kaiken lisäksi  päätin kärsii kurkun tautia … Se menee 5 päivä. Syön enimmäkseen hyvin pehmeitä keitettyjä vihanneksia / juureksia, jogurttia ja muita juttuja, jotka voidaan kutakuinkin niellä. Ei tuntuu hyvältä, toivon, että ehkä se paranee pian.

Poika kävi torstaina tutustumaan koulun . Ei se ollutkaan kauhea kun lupasi mennä sinne joskus uudestaan.  : D  Syksystä esikouluun.

Maanantaina vapaapäivä. Menossa Tyttön kans kaupungin tarkistamaan hampaita. Ja sitten mennään ostoksille. 🙂

Pari kuvaa, tänään otettuu.

Sinivuokkot kävelylenkin varrella.

Ja joskus vanhoja hyviä aikoja tulee mieleen, sit pitäisi leipoa jotain herkullista…

Rahkapallot.

Niitä oli pieni (2 litraa) kulhollinen. Kuka syö? Ei se mitään, pian H tulee tähän. : D

Niin paljon siitä, mitä teen. Ei ainakaan tarvitse huolehtia siitä, että miksi olen poissa. 🙂

Lisäksi yllätti minut tänään, että blogissani on yli 90 vierailuu, mutta kävijöitä vain 6. En tiedä, pitäisikö minun murehtia?
Iloitkaa ja menkää ulos!

Teidän, keväisesti kiireinen, Minä.

Nonii, ilmselt vaatavad mitmed teist seda pilti ja kratsivad kukalt: mida see nüüd endast peaks kujutama siis?

Ei muud kui et võileivatort yhikamuttide moodi.  😀  😀  😀  Tegelikult oli tegijaid kokku kolm, sest Neiu arvas, et tema peab ka kaunistada saama ja nii seda sünergiat ei leitud ja ega väga ei üritatud ka.  Maitse jääb ikka samaks (tõestatud muide) .

Aga nagu mõned teist ka ilmselt teavad, siis 19.02 täitus yhikamuttide esimesel põlvkonnal sisserändest kaks aastat.  Hip-hip-hurraa! 😀  Ja me siis mõtlesime, et kuna meil on natuke vaba aega, teeks midagi.

Eks siis tegimegi.  Käisime toidkraami varumas, siis tegime võileiva alguse valmis. (Idee järgi tegime tuunikala võileiva  🙂 )  Ajaviiteks rüüpasime mõlemad tegemise kõrvale ühe siidrikese.  Hakkisime “pealise” ja pistsime selle alguse kappi ning panime minema.  😀  5+km kepikõndi.  See oli hädavajalik, sest ……

Ahjaa, ma polegi teile ju rääkinud kuidas üks armas kolleeg meid, ullikesi, kahvakuula jumppale meelitas.  😛  Me muidugi läksime ka, neljapäeva õhtul.  Kõndimisest on ikka väga suur tüdimus peal juba ja mu “monod” on jätkuvalt (ehk “jälle”) remondis, nii et suusatada pole ka saanud.  Vot, seega iga uus pakkumine on vägagi teretulnud.

Nii me siis läksimegi.  Põhimõtteliselt on tegemist sangpommiga võimlemisega?, pomm oli 6 kilone.  Noh, mis ta’s on, nagu lumme khm-khm suisel a’al…  Nagu vanarahvas räägib, eksole.   Ega sel õhtul väga hull ei olnudki, kohal olnud teisele kolleegile ütlesime küll, et VÕIB OLLA meil on homme haiguslehed… 😀  Aga treenerile lubasime järgmisel korral jälle minna.

Tulemuseks oli aga see, et eile hommikul oli ärgates kõik nagu päris.  Päeva peale läks asi ainult hullemaks.  Toolid olid räigelt madalad, vetsupotid ka, trepid sigapikad (nii üles kui alla) ja kükitada proovisin ka olude sunnil paar korda – ei olnud just mingi särav idee.

Seega tegime eile otsuse, et reedel ei spordile.  😀  Selle lubaduse vastu ma öösel küll natuke patustasin, sest lihased vägisi nõudsid soojendamist – venitasin end siis igatepidi natuke ja proovisin “korrektseid” kükke ka teha ..mõned.  Natuke hakkas parem küll, edasi tegin kudumaratoni, öösel kella 3-ni.  😀

Tänaseks oli Me olemine juba nii kehvaks läinud, et me otsustasimegi seepärast kõndima minna, et ehk on natukenegi abiks. … Eks näis, mis homne päev toob.  Õnneks on neljapäevani aega veel natuke.  😀

Aga et kõndimast tagasi tulnud jooksime duši alt läbi, kaunistasime oma pisikese võileiva, tõstsime planeeritud joogid kapist lauale   ja hakkasime aga peale.   ÄÄremärkusena muide lisan, et krevetid, mis võileiva peale sai pandud, ongi nagu peaaegu ainutl minu jaoks, sest Me lükkas peaaegu kõik katte oma tükkide pealt minema, enne kui kahvli sisse lõi.  No, kes sööb siis krevette, rohelist sibulat, tomateid… ebanormaalsed ju.  😀  😀   😀    Minu suur rõõm – krevetid on niiiiiii nämmad.  🙂

Teie rahustuseks võn öelda, et meie plaanid on alati suuremad kui meie võimed, sest ära juua jõudsime me vaid shampuse (pärast seda kui olime Neiuga vaheldumisi seda 15 minutit avanud 😀 )   Võileivast suutsime ära süüa pool.  Lisaks läks käiku veel üks Almondy kook (originaal) (pilti pole, aga te võite  vaadata kodukalt)

Need teised pudelid (üks neist on muide ka juba veidi üle aasta Soomes asunud  😀  ) panime ilusast kappi tagasi.  😀  😀   Järgmist “põhjust” ootama.  🙂

Homme lähen otsima omale natukene sporditarvikuid…  Mõni sangpomm, mõned hantlid, võimlemismatt.  Noh, ehk alguseks piisab.

Käsitööst: et kudumaratoni rakendasin Pireti peal, mis tähendab, et eilse õhtu ja poole ööga suutsin enam-vähem teise vihje valmis saada.  Enterlac’i koon siis kui lihtsalt selline tunne tuleb.  😀  Nii natukene kui Piretist aega üle jääb.  🙂  Ei, ei jäta pooleli, lihtsalt koon aeglaselt. 😀

OK, ma rohkem ei lobise.

Tudi-ludi, saiapudi!

Teie, “ilgelt-kaua-Soomes-elanud”, Mina.  😀

*******************************************************************************

Niinpä, ilmeisesti katsovat monet teistä tätä kuvaa ja raapivat takaraivoa: mikä se nyt voisi olla?

Ei muuta kuin että voileipä-kakku Yhikamuttiden tavalla. : D: D: D Itse asiassa heistä yhteensä kolme, sillä Neito (mun tytär) arveli, että hänen on saatava myös korista ja koska synergia-etuja ei löytynyt ja eikä hyvin ei yritetty myös, tällainen se sai. Maku säilyy silti samana (todistettu muuten).  😉

Mutta kuten jotkut teistä myös luultavasti tietävät, sitten 19.02 täyttyi Yhikamuttiden ensimmäisen suku-polven maahan muutosta kaksi vuotta. Eläköön!!!  : D Ja me ajattelimme, että koska meillä on vähän vapaa-aikaa, tekisimme sit jotain… 🙂 .

Näin sitten teimmekin. Kävimme ruokaa hankkimassa, niin teimme voileivän alun. (Ajatuksen mukaan teimme tonni-kala voileipä 🙂 ) Saman aikaanan, voileipä tekemällä, joimme molemmat sivuun yhden siiderin. Pilkkoimme “koristeet” ja laittoimme sen alun kaappiin ja lähdimme….. : D  5 + km sauva-kävelyä. Tämä oli välttämätön, koska ……

……ai-jaa, en olekaan teille  puhunut miten yksi rakas kollega meitä  kahva-kuula-jumppaan houkutteli. : P  Me menimme tietysti myös, torstai- iltana. Kävelyllä on edelleen erittäin suuri ikävystyminen päällä jo ja minun monot edelleen (eli “taas”) korjauksessa, joten hiihtää ei myöskään saanut. Niin, joten jokainen uusi tarjous on hyvin tervetullut.

Niin me menimme. Periaatteessa kyse kahva-kuulan kans voimistelusta, kuula oli 6 kilon. No, mitä siinä, kuten lumeen “khm-khm” kesä-aikaan … Kuten vanha kansa sanoo. Eikä sinä iltana hyvin hullu ei ollutkaan, läsnä olleet toiselle kollegalle sanoimme kyllä, että voi olla meillä huomenna sairausloma … : D Mutta valmentajalle lupasimme seuraavalla kerralla taas mennä.

Tuloksena oli se, että eilen aamulla herätessäni oli kaikki aidolta. Päivää meni asia vain pahenee. Tuolit olivat räikeästi alhaiset, vessa pönttö  myös, portaat kauhean pitkät (sekä ylös että alas) ja kyykkä kokeilla pakosta pari kertaa – ei ollutkaan juuri mitään idea.

Näin teimme eilen päätöksen, että perjantaina “ei” urheiluun. : D
Tämän lupauksen vastaan ​​olen yöllä kyllä ​​hieman syntinen, koska lihakset väkisin vaativat lämmittämistä – venytin itsensä niin vähän ja kokeilin oikeita kyykkyjä myös tehdä .. muutamia. Vähän alkoi kyllä ​​parempi, lisänä tein neulonta maratoonin, yöllä klo 3: en. 😀

Tänään oli Me olo jo niin huonoksi mennyt, että me päätimme siksi kävelemään mennä ehkä on edes hieman apua. … näkee jotka tuo huominen. Onneksi on aikaa torstaihin vielä vähän. : D

Mutta käveyltä palannut kävimme suihkussa, sitten koristelimme voileivän, nostimme suunniteltu juomat kaapista pöydälle ja aloimme päälle. Reunahuomautukseksi muuten lisään, että katkaravut, jotka voileivän päälle sai laittetu, onkin kuten lähes vain minulle, koska Me hylkäsi lähes kaikki peitteen palojen päältä pois ennen kuin haarukka sisään loi. No, kuka syö sitten katkarapuja, vihreää sipulia, tomaattia … epänormaalit jo. : D: D: D Oma ilo – katkaravut on niin hyvät. 🙂

Teidän rauhoitukseen voin sanoa, että suunnitelut ovat aina suuremmat kuin meidän kyvyt, koska juodu saimme vain kuohoviinin (sen jälkeen kun olimme neiton kans vuorotellen sitä 15 minuuttia avannut: D) ​​voileivästäpystyimme syömään puoli. Lisäksi meni yksi Almondy kakku (alkuperäinen) (kuvaa ei ole, mutta voit katsoa kotisivulta)

Nämä muut pullot (yksi niistä on muuten jo hieman yli vuoden Suomessa ollut: D) ​​laitoimme kauniista kaappiin takaisin. : D 😀 seuraava “syytä” odottamaan. 🙂

Huomenna menen etsimään itselleen hieman urheilu-välineitä … Jotkut kahva-kuulat, jotkut käsi-painot, jumppa- matto. No, ehkä alkaa riittää.

Käsityöt: neulonta maratooni että täytäntöön-pano “Piretin” päällä, mikä tarkoittaa sitä, että eilisen illan ja puoli yössä pystyin suunnilleen toisen vihjeen valmiiksi. Enterlac’ia neulon niin kuin vain sellainen tunne on. : D Niin vähän kuin “Piretistä” aikaa jää yli. 🙂 Ei jälkiä käynnissä, vain neulon hitaasti. : D

OK,  enemmän ei keskustella.

Teidän, “kauhean-kauan-Suomessa-asunut”, Minä.  : D

(Oma suomen kirjakieli on vielä heikko, ehkä saan anteeksi. Yritän sitten ajoittain tänne harjoittelun mielessä kirjoittaa myös tätä kieltä.)